Lasse Lecklinin näyttely Pyörteet käsittelee veden kiertokulkua maapallolla.
Vesikehään – hydrosfääriin – lasketaan kuuluvan kaikki maapallolla oleva vesi: meret, pohjavedet, jäätiköt, järvet, joet ja muut vesistöt, jotka ovat vuorovaikutuksessa koko planeetan kanssa.
Kuivuuden, jäätymisen, sateiden tai virtauksien myötä vesi ei häviä maapallolta, vaan se on jatkuvassa kierrossa ja muuttaa olomuotoaan ja paikkaa. Kuitenkin ihmisen toiminta, kuten veden käyttö, saastuminen ja ilmastonmuutos, vaikuttaa veden kiertokulkuun ja aiheuttaa muutoksia maapallon vesivarantoihin. Näyttelyn teokset pohtivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia hydrosfääriin ja veden kiertokulkuun.
Mittakaavaltaan monitasoiset teokset kuvaavat historiallisia geologisia kerroksia, jotka sekoittuvat ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin. Näyttelyn teokset kuvaavat jäätiköitä Islannissa, autiomaita Djiboutissa ja jokia Kuusamossa. Pyörteet visualisoi erilaisia kerroksia, jotka limittyvät geologisten muutosten ja ihmisen toiminnan seurauksina. Grand Baran autiomaa Itä-Afrikan sarvessa on yksi maailman kuumimmista ja kuivimmista alueista. Kun kuivuus voimistuu siellä, veden ja lumen määrä arktisilla alueilla lisääntyy.
Crossings -valokuvasarja paljastaa karun todellisuuden Islannin jäätiköillä. Vuodesta 2000 lähtien 15 prosenttia Islannin jäätiköistä on kadonnut. Suuri valkeus tulee kääntymään kohti mustaa, jää sulaa vedeksi. Sulavan jään alta paljastuu yhdistelmä tulivuortenpurkausten tuhkaa ja teollisen aikakauden aikana kerääntyneitä pienhiukkasia. Auringon säteet eivät heijastu mustan hiilen peittämästä jäästä, ja se pahentaa kierrettä.
Jääkarhu Lynn (Lost in Copenhagen) kiertää kehää videossa, jossa nuori jääkarhu on juuri muuttanut Kööpenhaminan eläintarhaan. Stressaantunut eläin saa pohtimaan, olemmeko pelastaneet jääkarhun, vai sittenkin vain tuhonneet niiden alkuperäisen elinympäristön? Ilmastokriisin ja lajikadon seurauksena tätä pohdintaa joudutaan käymään entistä useamman lajin ja luontotyypin kohdalla.
–
Lasse Lecklin (s. 1982) on helsinkiläinen valokuvaaja. Lecklinin pyrkimyksenä on tehdä näkyväksi ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa. Häntä kiinnostaa erityisesti se, kuinka luonnon valtavat ja hallitsemattomat prosessit vaikuttavat
maisemaan, ja kuinka tämä luonnon muovaustyö sekoittuu ihmisen muotoilemaan ympäristöön.
Lecklin on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2015. Lisäksi hän on opiskellut kuvajournalismia Tampereen yliopistossa, valokuvausta Konstfackissa Tukholmassa ja School of Visual Artsissa New Yorkissa, sekä kuvataiteita Beaux-Arts de Paris’ssa.
Näyttelyä ja taiteilijan työskentelyä ovat tukeneet Olga ja Vilho Linnamon säätiö, Kimmo Kaivanto säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Finnfoto sekä Suomen kulttuurirahasto.
